2/19/2014

STAFFI TULI TALOON...




Eilen koitti pitkään odotettu päivä! Haimme pikkuvaavin uuteen kotiin.
Staffonshirenbullterrieri-narttu Tyyne! Hurmaava pikku "pötikkä" joka tuntuu ottavan
asiat varsin lunkisti. Ensimmäinen yö meni hienosti itse vaavilta, koko muu perhe nukkui
huonosti, mutta ei se mitään....

11-vuotta on kulunut edellisestä koira-ajasta ja se todellakin oli aikaa ennen lapsia. Silloin meillä
oli palveluskoiria, belggareita. Joskus on tullut vannottua ettei enää koskaan tulisi koiraa, ei ainakaan terrieriä, mutta tässä sitä nyt ollaan!? Kyllä se taitaa olla niin, että koiraihminen on aina koiraihminen.
Nyt kun lapset ovat kasvaneet ja itsenäisempiä, tuli ajatus koirasta taas mieleen. Periaatteessa tuttua hommaa, mutta uusi rotu ja sitä myöten myös uudet haasteet!




Oman haasteensa juttuun tuo lapset. Paljon on keskusteltu tyttöjen kanssa koirien käytöksestä, kasvatuksesta, pennun koulutuksesta ja monesta muusta. Koirakirjoja on selattu ja Kennelliiton Pentuopas
on opiskelun alla. Onneksi koko perhe on innoissaan mukana. Kyllähän tässä on ihan jokainen pienen koulutuksen alla. Ei ainoastaan koiranpentu. Sääntöjä kerrataan päivittäin ja tytöt ovat mukana koira-arjessa 100 prosenttisesti....


Miksi tämä rotu? Juu, hyvä kysymys! Meidän perheessä on 5 henkilöä. Se että hommaamme koiran, ei saanut tarkoittaa tila-auton ostamista. Sekä minä että mieheni pidämme koirista joilla on hieman luonnetta, kokoa sen verran ettei tarvitse varoa, ja painiskellakin voi joskus. Koira ei saa olla liian flegu, eikä mikään
turkiltaan hankalahoitoinen. Aluksi yksi vaihtoehto oli kääpiösnautseri, miniatyyrikoko minun unelmakoirastani suursnautserista, kiva koira sekin. Halusimme kuitenkin hieman enemmän kokoa ja massaa, ilman että koiran aktiviteetti siitä kärsii. Koon lisäksi iso kriteeri oli lapsiystävällisyys. Rodun tulisi pitää lapsista! Kun tässä pentueaikana tutustuin Tyynen äitiin ja hänen viime vuotiseen pentuunsa, olen aika
varma että valitsimme juuri oikean rodun.

Nyt alkaakin uuden oppiminen niin Tyynellä kuin koko perheellä! Vähitellen tutustutaan toisiimme ja
luodaan tiukempaa sidettä välillemme. Tällä hetkellä kaikki tytöt makaavat olohuoneen lattialla Tyynen ympärillä eikä muihin asioihin voi keskittyä ollenkaan. Onneksi on hiihtoloma niin saadaan pehmeä lasku
koira-arkeen eikä vähäuniset yöt niin vaivaa.




Täältä tullaan maailma!


-Tiina-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

ILOINEN KOMMENTISTASI!